Elämä ei aina ole kivaa, ja joskus saattaa tuntua siltä, ettei enää jää tilaa hengittää arjen vastoinkäymisten ja ongelmien lyödessä vasten kasvoja. Tällaiset tunteet ovat täysin normaaleja, ja meillä on käytettävissämme monia eri tapoja, miten onnistumme selättämään elämän raskaat jaksot. Jos sinusta tuntuu, etteivät levottomuuden tunne ja masentuneisuus tahdo helpottaa, älä kuitenkaan luovu toivosta, kenenkään ei tarvitse joutua tuntemaan oloaan surkeaksi loputtomiin.  Muista myös, ettet ole yksin ja että apua on saatavana.

Mielenterveysongelmien taustalla ovat usein isot ja pitkäkestoiset ongelmat, jotka rajoittavat arkista toimintakykyä. Pahimmillaan mielenterveydelliset ongelmat voivat sulkea muuten sosiaalisen ihmisen neljän seinän sisälle, mikä johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen. Esimerkkejä mielenterveysongelmista voivat olla ahdistuneisuus, syömishäiriöt ja mielialahäiriöt. Ongelmat eivät muodostu muutamassa päivässä, vaan ne tulevat näkyville vasta pidemmän ajanjakson kuluessa. Mielenterveysongelmien taustalla on usein myös muita kuin pelkkään arkeen liittyviä ongelmia, tällaisia ongelmia voivat olla läheisen menetys, suorituspaineet, ulkonäköön kohdistuvat paineet, kiusaaminen, turvattomuuden tunne, pelottavat tilanteet tai pitkäkestoiset terveysongelmat.

Suomen Mielenterveysseuran verkkosivuilta voit lukea aiheesta enemmän.

Masennus

Nyky-yhteiskunnassa tavallinen mielenterveysongelma on muun muassa masennus, josta yhä useammat kärsivät. Masennuksen tavanomaiset oireet ovat huono itsetunto, tarmottomuus, alakuloisuus, ärtymys ja usein myös aggressiivisuuden tunteet. Masentuneena on tavanomaista, että haluaa pitää asiat itsellään ja tuntee itsensä riittämättömäksi. Masentuneen päässä vellovat usein pimeät ajatukset, eikä ole täysin tavatonta, että masentunut haluaa vahingoittaa itseään. Nuorten Mielenterveystalon verkkosivuilta voit lukea itsetuhoisuudesta enemmän. Masentuneella on usein myös unihäiriöitä, mikä sekin osaltaan vaikuttaa jatkuvaan tarmottomuuden tunteeseen. Tässä vaiheessa on olemassa suuri vaara erilaisten riippuvuuksien kehittymiseen. Jos sinulla on tällaisia tunteita päivittäin pidemmän ajanjakson ajan, voi olla hyvä puhua asiasta jonkun luotettavan ystävän kanssa kotona, koulussa tai työpaikalla.

 

Syömishäiriöt

Tottahan on toisinaan hyvä miettiä, mitä suuhunsa pistää ja miltä näyttää, ja tällaiset pohdinnat ovat myös hyvin tavallisia. Valitettavasti vain nämä mietteet saavat helposti ylivallan, ja asiasta voi kehittyä hyvin kielteinen ja terveydelle vaarallinen tapa.  Syömisen tarkkailu on tavallista, samoin se, että pelkää painonsa nousevan. Jos ruoka ja paino vievät liian suuren osan huomiostasi ja sinun on vaikea selviytyä arjestasi, opinnoista, työstä tai harrastuksista, sinulla voi olla syömishäiriö.  Syömishäiriö ilmenee muun muassa siten, että ihminen välttelee syömistä, ei syö tarpeeksi tai tekee kaikkensa päästäkseen syömästään ruoasta eroon esimerkiksi oksentamalla tai urheilemalla kovaa ja usein. Syömishäiriö heikentää fyysistä terveyttä ja huonontaa sosiaalista elämää. Monet kuvittelevat, että syömishäiriö näkyy ihmisestä päällepäin, mutta näin ei aina ole. Vaikka keho ei saakaan tarvitsemaansa ravintoa, ihmisen ei silti tarvitse olla erityisen hoikka tai lihava. Toisinaan syömishäiriö myös näkyy, paino voi pudota paljon nopeasti ja ihmisestä tulee todella hoikka.

Syömishäiriöön liittyy tavallisesti myös muita vaivoja tai ongelmia. Tällaisia ongelmia voivat olla esimerkiksi ahdistuneisuus tai masennus, osalla saattaa olla päihteiden väärinkäyttöä. Jotta syömishäiriöstä pääsee eroon, taustalla olevat ongelmat on tunnistettava ja niihin on puututtava mahdollisimman nopeasti.

Tavallisia syömishäiriöitä ovat anoreksia, bulimia ja ortoreksia. Syömishäiriöistä voit lukea lisää Syömishäiriöliiton verkkosivuilta.

Riippuvuudet

Päihteillä ei tarkoiteta pelkästään huumeita; on useita muitakin aineita, joista voi tulla riippuvaiseksi. Myös alkoholi ja nikotiinituotteet ovat haitallisia terveydelle, ja monet tulevat niistä riippuvaisiksi.

Useimpien huumeiden käyttö, valmistus tai myynti on laitonta. Osa huumeista saattaa olla laillisia, mutta silti ne ovat vahingollisia väärin käytettyinä, tämä koskee muun muassa tiettyjä lääkkeitä tai internetin kautta tilattavia muita valmisteita.

Tullessamme riippuvaisiksi jostain päihteestä käytämme sitä niin paljon, että keho tottuu olemaan yhden tai useamman päihteen vaikutuksen alaisena, ja niiden käytöstä on hyvin vaikea luopua. Riippuvuus merkitsee sitä, ettemme enää pysty kontrolloimaan juomistamme tai huumeiden käyttöämme. Riippuvuusriski kasvaa päihteen käytön myötä. Jos jotain päihdettä käyttää usein tai paljon kerrallaan, yleisesti puhutaan riskikäytöstä.

Riippuvuuksia on muitakin, ihminen voi tulla riippuvaiseksi pelaamisesta tai treenaamisesta. Tällöin on kyse samasta asiasta eli siitä, ettei pysty kontrolloimaan käyttäytymistään.

Riippuvuus voi joissakin tapauksissa johtaa väärinkäyttöön. Väärinkäytön tunnustaminen on vaikeaa sekä itselleen että muille. Ongelman tunnustaminen on kuitenkin ensimmäinen askel kohti paranemista ja avun etsimistä.

Riippuvuusongelmista löydät lisätietoja Suomen mielenterveysseuran verkkosivuilta.

Maria Thelenin perustama yhdistys Kondis rf: https://www.facebook.com/kondisry/. Marian tavoittaa myös sähköpostitse maria.thelen[a t]kondisrf.fi.

Kiusaaminen

Kiusaamista esiintyy päivittäin monissa kouluissa, työelämässä ja muissa yhteiskunnan toiminnoissa. Jos koet tulevasi kiusatuksi, voi olla hyvä puhua asiasta perheesi, opettajiesi tai jonkun muun luotettavan henkilön kanssa. Jos sinusta tuntuu, ettei lähelläsi ole ketään, kenen kanssa voisit puhua, voit myös kääntyä poliisin puoleen.

Kiusaamiseen voi sisältyä sekä fyysistä että psyykkistä väkivaltaa. Toistuva, tahallinen kiusaaminen voi olla psyykkistä väkivaltaa, joka johtaa kiusatun terveyden vahingoittumiseen fyysistä väkivaltaa vastaavalla tavalla. Päivittäisessä puheessa käyttämämme kieli voi olla voimakasta, mutta on hyvä muistuttaa itselleen, ettei kaikkea tarvitse suvaita. On hyvä pitää mielessä, ettei kiusaaminen tarkoita sitä, että sinä et pidä jostakusta tai että joku ei pidä sinusta. Hyvä peukalosääntö on se, ettei kaikista tarvitse pitää. Sen sijaan kaikkia on kohdeltava kunnioittavasti.

Väärien tietojen levittäminen tai sopimattomien asioiden kertominen muista henkilöistä voi olla rangaistava teko. Voit syyllistyä kunnianloukkaukseen toista oppilasta tai opettajaa kohtaan levittämällä väärää tietoa tai kertomalla sopimattomia asioita sosiaalisessa mediassa tai lehdessä, jos henkilö ei ole antanut lupaa asian julkistamiseen.
Myös haukkumannimien käyttäminen voi olla kunnianloukkaus. Sosiaalisessa mediassa voi syyllistyä helposti ajattelemattomuuttaan viestintärauhan rikkomiseen. Viestintärauhan rikkomista voi olla häiritsevien viestien tai loukkaavien tietojen levittäminen toisista ihmisistä. Tähän voi syyllistyä, jos levittää suurelle ihmisjoukolle toisen henkilön yksityiselämästä henkilökohtaisia tietoja, vihjauksia tai kuvan, niin että teosta aiheutuu henkilölle vahinkoa tai kärsimystä.

Jos epäilet jonkun ympäristössäsi olevan kiusattu tai jos sinua kiusataan, apua on useimmiten saatavana esimerkiksi koulun kuraattoreilta, työterveyshuollosta tai poliisilta.

Paraisten erityisnuorisotyö tekee kiusaamisen vastaista työtä, kaupungin verkkosivuilta löydät infoa erityisnuorisotyöstä ja asioista, joissa voit kääntyä erityisnuoriso-ohjaajan puoleen.